KKO:1982-II-1
- Asiasanat
- Vahingonkorvaus, Sopimussuhteesta johtuva korvausvelvollisuus, Kuljetussopimus
- Tapausvuosi
- 1982
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S80/742
- Taltio
- 3078
- Esittelypäivä
Jatkuvasti suoritettavia autokuljetuksia koskeva sopimus ei sisältänyt irtisanomista koskevia määräyksiä. Kun autoilija ei ollut olennaisesti jättänyt täyttämättä sopimuksen mukaisia velvollisuuksia, ei sopimuskumppanilla ollut oikeutta välittömästi purkaa sopimusta. Tämä oli sen vuoksi velvollinen korvaamaan vahingon, joka oli aiheutunut autoilijalle sen johdosta, ettei tämä ollut saanut hyväkseen kohtuullista irtisanomisaikaa.
III-jaosto
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Osuusmeijeri A oli B:lle 14.4.1978 tiedoksi annetun haasteen nojalla Pirkkalan KO:ssa lausunut, että B oli suullisen sopimuksen perusteella suorittanut osuuskunnalle tulevan maidon keräilyä,aluksi pystökeräilynä sekä marraskuusta 1977 alkaen asianosaisten tekemän sopimuksen mukaan tankkikeräilynä. Tätä varten B oli ostanut säiliöauton, johon tarkoitukseen osuuskunta oli lainannut hänelle 30 000 markkaa. Auton maitosäiliöön oli osuuskunnan kustannuksella tehty 3 697 markan 84 pennin määräinen korjaus. B:n käytössä oli ollut osuuskunnan omistamat maitomittari varusteineen sekä eräitä imulaitteen osia. Asiakkailta tulleiden valitusten johdosta ja B:n auton mentyä epäkuntoon 19.1.1978 osuuskunta oli joutunut samana päivänä irtisanomaan sopimuksen. B:n kieltäydyttyä luovuttamasta edellä mainittuja osuuskunnan omistamia maitomittaria ja imulaitteen osia takaisin osuuskunta oli joutunut lainaamaan keräilyn jatkamiseksi hankittuun autoon maitomittarin kannen, mistä oli aiheutunut 60 markkaa kuluja, sekä hankkimaan autoon imulaitteen osia 353 markan arvosta. Sen vuoksi ja kun B oli maksanut saamastaan lainasta takaisin osuuskunnalle vain 10 300 markkaa, osuuskunta oli vaatinut, että B velvoitettaisiin suorittamaan sille lainasta maksamatta olevat 19 700 markkaa sekä korvausta maitomittarin kannen lainauksesta aiheutuneista kuluista 60 markkaa, imulaitteen osien hankkimisesta 353 markkaa, maitosäiliön korjaamisesta aiheutuneista kustannuksista 3 697 markkaa 84 penniä ja asian johdosta aiheutuneista vaivoista ja ajanhukasta 1 000 markkaa, kaikki määrät 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien.
Kanteesta kuultuna B oli osuuskunnalle 18.5.1978 tiedoksi annetun vastahaasteen nojalla puolestaan lausunut, että osuuskunta oli jättänyt maksamatta hänelle sopimuksen mukaisia kuljetusmaksuja marras- ja joulukuulta 1977 sekä tammikuulta 1978 yhteensä 13 169 markkaa sen johdosta, että osuuskunta oli maksanut B:lle maidonkuljetuksesta kaksiakselista kuorma-autoa koskevien maksuperusteiden mukaan, vaikka B oli käyttänyt telillä varustettua autoa, jollaista käytettäessä kilometrikorvaus oli korkeampi. Osuuskunta ei ollut myöskään maksanut B:lle sanotulta ajalta maidonkuljetussäiliön vuokraa 5 913 markkaa eikä B:lle uusien maidonlähettäjien hankkimisen yhteydessä tapahtuneesta oman henkilöauton käytöstä aiheutuneita kuluja 302 markkaa 40 penniä. Lisäksi osuuskunnan suorittamasta sopimuksen perusteettomasta ja ilman irtisanomisaikaa tapahtuneesta purkamisesta oli aiheutunut B:lle ainakin 45 000 markan vahinko. Sen vuoksi B oli vaatinut, että osuuskunta velvoitettaisiin suorittamaan hänelle maksamatta olevia kuljetusmaksuja 13 169 markkaa, maidonkuljetussäiliön vuokraa 5 913 markkaa, korvausta oman henkilöauton käyttämisestä 302 markkaa 40 penniä sekä vahingonkorvausta 45 000 markkaa, kaikki määrät laillisine korkoineen haastepäivästä lukien.
Osuuskunnan vastustettuaan B:n kannetta KO p. 26.7.1978 oli lausunut selvitetyksi, että B oli osuusmeijeri A:n kanssa tekemänsä suullisen toimeksiantosopimuksen mukaisesti vuodesta 1974 alkaen suorittanut maidon pystykeräilyä ja marraskuusta 1977 alkaen 19.1.1978 saakka myös säiliökeräilyä osuuskunnalle. Edelleen KO oli lausunut selvitetyksi, että B oli säiliökeräilyä varten ostamansa auton hankintaa varten saanut osuuskunnalta lainaksi 30 000 markkaa, jota lainaa hän oli myöhemmin ajotileistään lyhentänyt siten, että maksamattoman pääoman määrä oli tällä hetkellä 19 700 markkaa, että B:n omistaman auton maidonkuljetussäiliöön oli ennen sen käyttöönottoa tehty 3 697,84 markkaa maksaneet korjaukset, joista aiheutuneen laskun osuuskunta oli suorittanut, että osuuskunta oli, B:n kieltäydyttyä palauttamasta meijerin omistamia maitomittarin kantta ja imulaitteiden osia, lainannut maidonkuljettamisen turvaamiseksi maitomittarin kannen osuusmeijeri X:ltä sekä asentanut omaan kuljetusautoonsa B:n hallussa olleita imulaitteita vastaavat laitteet sekä että osuuskunnan sen ja B:n suullisesti tekemän sopimuksen mukaisesti oli B:n suorituttamasta säiliökeräilystä tullut maksaa hänelle korvausta niiden perusteiden mukaan, eikä siten, kuin telillä varustetulla autolla tehdyistä kuljetuksista meijerialan kuljetusmaksuista annettujen ohjeiden mukaisesti maksettiin.
Sen vuoksi ja ottaen huomioon, että osuuskunta oli suorittanut B:n auton maidonkuljetussäiliöön tehdyistä korjauksista aiheutuneen laskun sillä edellytyksellä, että säiliö myöhemmin siirtyi sopimuksen mukaisesti meijerin omistukseen, mutta mainittu ehto oli jäänyt täyttämättä ja B oli näin saanut hyväkseen asianosaisten tarkoituksen vastaisesti kyseisen laskun määrän, sekä kun 30 000 markan suuruisen lainan takaisinmaksusta ei ollut erikseen sovittu ja lainan oli niin ollen katsottava erääntyneen maksettavaksi vaadittaessa, KO oli, hyläten B:n osuuskuntaan kohdistaman kanteen näyttämättömänä, velvoittanut B:n heti kuittia vastaan suorittamaan osuuskunnalle siltä saamastaan lainasta maksamatta olevat 19 700 markkaa, maitomittarin kannen lainaamisesta aiheutuneista kuluista 60 markkaa, imulaitteen osien hankkimisesta aiheutuneista kuluista 353 markkaa, korvauksena maitosäiliön korjauksesta aiheutuneista kuluista 3 697 markkaa 84 penniä ja korvauksena meijerille aiheutuneista kuluista ja ajanhukasta KO:n oikeaksi harkitsemat 1 000 markkaa, kaikki edellä mainitut määrät 14.4.1970 alkaen laskettavine 5 prosentin vuotuisine korkoineen sekä korvaamaan osuuskunnalle sen oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla.
Turun HO, jonka tutkittavaksi B oli saattanut jutun, t. 3.4.1980 oli katsonut jääneen näyttämättä, että osuuskunta olisi sitoutunut suorittamaan tai että B:llä olisi muutoin oikeus saada vuokraa maidonkuljetussäiliön käytöstä tai korvausta oman henkilöauton käyttämisestä aiheutuneista kuluista. Samoin HO oli katsonut jääneen näyttämättä, että B olisi saanut osuuskunnan kustannuksella tapahtuneesta B:n omistaman maitosäiliön korjauksesta perusteetonta etua 1 000 markkaa enempää tai että osuuskunnalle olisi asian johdosta aiheutunut sellaista vaivaa tai ajanhukkaa, jonka B olisi velvollinen osuuskunnalle korvaamaan. Koska osuuskunnalla ei siihen nähden, että B oli suorittanut asianosaisten tekemän sopimuksen perusteella maidonkeräilyä vuodesta 1974 alkaen ja että hän oli marraskuussa 1977 hankkinut tankkikeräilyyn siirtymistä varten auton, jota varten hän oli saanut osuuskunnalta ajotuloista maksettavaksi sovitun lainan, voitu katsoa olleen oikeutta pätevättä syyttä ilman ennakkovaroitusta ja irtisanomisaikaa purkaa sopimusta eikä osuuskunta ollut näyttänyt tuollaista syytä, HO oli katsonut B:lle aiheutuneen vahinkoa sopimuksen purkamisesta 10 000 markkaa.
Näillä ja osuuskunnan vaatimaa maitomittarin kannen ja imulaitteiden osien hankkimisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista sekä B:n vaatimia kuljetusmaksuja koskevilta osilta KO:n mainitsemilla perusteilla HO oli jättänyt asian KO:n päätöksen varaan muutoin paitsi että osuuskunnan vaatimus saada korvausta sille asian johdosta aiheutuneista vaivoista ja ajanhukasta hylättiin, ja B:n osuuskunnalle sen kustannuksella tapahtuneesta maitosäiliön korjauksesta suoritettava korvaus alennettiin 1 000 markkaan sekä osuuskunta velvoitettiin suorittamaan B:lle vahingonkorvaukseksi maidonkuljetussopimuksen perusteettomasta ja ilman irtisanomisaikaa tapahtuneesta purkamisesta 10 000 markkaa ja B vapautettiin korvaamasta osuuskunnan oikeudenkäyntikuluja. B:n oli niin ollen maksettava osuuskunnalle, kun otettiin huomioon KO:n suoritettaviksi tuomitsemat lainan maksamatta oleva määrä 19 700 markkaa, maitomittarin kannen lainauksesta 60 markkaa ja imulaitteen osien hankkimisesta 353 markkaa, yhteensä 21 113 markkaa 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 14.4.1978 lukien, josta määrästä kuitenkin oli vähennettävä mainitun osuuskunnan B:lle maksettavat 10 000 markkaa 5 prosentin korkoineen vastahaasteen tiedoksiantopäivästä 18.5.1978 lukien. Jutun näin päättyessä hylättiin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin nojalla asianosaisten vaatimukset saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Pyytäen valituslupaa asianosaiset hakivat muutosta HO:n tuomioon. Lupa myönnettiin ja asianosaiset antoivat hakemusten johdosta pyydetyt vastaukset.
KKO, t. tutki jutun ja katsoi selvitetyksi, että B:n toimesta suoritetussa maidon keräilyssä oli esiintynyt jossakin määrin epäsäännöllisyyksiä ja että B:n auto oli 19.1.1978 rikkoutunut sekä että osuuskunta oli tämän jälkeen huolehtinut B:lle kuljetussopimuksen mukaan kuuluneesta keräilystä. Jutussa ei ollut kuitenkaan näytetty, että B olisi olennaisesti jättänyt täyttämättä hänelle sopimuksen mukaan kuuluneet velvollisuutensa ja ettei hän auton rikkouduttua olisi kyennyt kohtuullisessa ajassa jälleen jatkamaan sopimuksen täyttämistä. Osuuskunnalla ei sen vuoksi ollut ollut oikeutta mainittuna päivänä välittömästi ilman irtisanomisaikaa purkaa kuljetussopimusta. Kun osuuskunta ja B eivät olleet sopineet irtisanomisajasta, oli tänä aikana pidettävä kohtuulliseksi katsottavia kahta kuukautta. Siitä ettei B ollut saanut hyväkseen sanottua irtisanomisaikaa KKO arvio B:lle aiheutuneen vahinkoa HO:n toteamat 10 000 markkaa. KO:n mainitsemilla perusteilla KKO katsoi, että B puolestaan oli velvollinen korvaamaan osuuskunnalle sen kanteessa mainitut B:n auton maitosäiliöön tehdystä korjauksesta aiheutuneet kustannukset 3 697 markkaa 84 penniä. Näillä ja muutoin HO:n lausumilla perusteilla KKO muutti HO:n tuomiota siten että B velvoitettiin suorittamaan osuuskunnalle maitosäiliön korjauksesta HO:n tuomitseman määrän asemesta 3 697 markkaa 84 penniä. Muilta osin HO:n tuomio jäi pysyväksi. B:n oli siis maksettava osuuskunnalle 23 810 markkaa 84 penniä HO:n määrämine korkoineen, josta määrästä oli vähennettävä osuuskunnan B:lle maksettavat 10 000 markkaa HO:n päätöksessä mainittuine korkoineen.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Heinonen, Portin ja Mörä sekä ylimääräiset oikeusneuvokset Surakka ja Aro